Silloin kun töihin tuleminen ei harmita montaa maanantaita putkeen, asiat ovat yleensä aika hyvin,  pohtii Nicklas Karlsson toimivan työpaikan tunnusmerkkejä. Missään ei voi aina olla kivaa.

Arkkitehtina Java EE -pohjaisissa sovelluksissa toimiva Karlsson itse viihtyy työssään mainiosti – on viihtynyt jo 13 vuotta. Nykypäivänä pitkät työurat saman työnantajan leivissä käyvät yhä harvinaisemmiksi, mutta Affectolla sitoutumisen aste on korkea. “On harvinaista, että täältä poistutaan muualle kuin eläkkeelle, “ Karlsson vahvistaa.

Yksi syy pitkiin uriin saattaa olla Affecton autonomisessa työskentelykulttuurissa. Tiimit, joissa talossa työskennellään, muodostavat ikään kuin pieniä firmoja yrityksen sisällä. Tiimiläiset myös huolehtivat toistensa työmotivaatiosta, sillä väki ei vaihdu projektista toiseen.

Omassa tiimissämme töitä tehdään enemmänkin tuotteiden kuin projektien ympärillä ja asiakkaat pysyvät vuosien mittaan suurin piirtein samoina. Siinä oppii tuntemaan toisensa hyvin, mikä myös ylläpitää työn laatua. Tavoitteet ovat yhteisiä, hän avaa.

Puolitoista kuukautta aiemmin affectolaisten joukkoon liittynyt Daniel Prange voi samaistua kollegansa kuvaukseen. “Affectolla on rento ja ystävällinen ilmapiiri, mutta porukka tekee työtään kuitenkin ahkerasti. Laiskotteluun en ole törmännyt itsenäisestä työotteesta huolimatta,” hän kertoo. Lapsesta saakka koodausta harrastanut Prange työskentelee Affectolla sovellussuunnittelijana muun muassa sairaala-apteekeille suunnatun OSTi-osastotilausohjelmiston parissa.

Karlsson muistuttaa, että työntekijöistä huolehditaan hyvin ja myös hyvää esimiestyötä vaalitaan. “Pomon kanssa voi aina keskustella tarvitsematta pelätä astuvansa kenenkään varpaille. Luottamus on molemminpuolista.”

Karlsson esimerkiksi toimii Prangen mentorina. Miehet istuvat yhteisessä työhuoneessa, joten Prange on päässyt talon käytäntöihin sisään kokeneen affectolaisen siivellä.

Prangelle esimiesten vahva tuki on ollut positiivinen yllätys. “Täällä en ole havainnut esimiesten sortuvan niin sanottuun mikromanagerointiin. He tekevät sen mitä mielestäni kuuluukin eli poistavat työn esteet, mikä mahdollistaa oman työn suorittamisen rauhassa.”

Työnteon esteet eivät soita heti kelloja, mutta Karlsson täydentää ajatusta: “Tietyssä mielessä pomon tärkein tehtävä on suojella alaisiaan sekä sisäisiltä että ulkoisilta häiriötekijöiltä – kun esimies suodattaa ympäristön vaatimuksia ja huolehtii puitteista, tiimillä on mahdollisuus keskittyä oleelliseen ilman rönsyilyä työnkuvan ulkopuolelle. Kaikkien ammattitaito saa kukoistaa.”

Ei siis ole yllätys, että modernin työnantajan tärkeintä ominaisuutta kysyttäessä sana “luottamus” tulee kuin yhdestä suusta. Karlssonin ja Prangen mukaan se näkyy työn arjessa tietynlaisena rentoutena.

“Affectolla ei ole ulkokultaisuutta, vaan esimies voi hyvin tunnustaa ettei tiedä kaikkea mitä alaiset tietävät,” Karlsson selittää, mutta muistuttaa vielä, että organisaatio voi olla joskus myös liian litteä: “Jonkinlainen hierarkia on kuitenkin hyvä asia. Pomon ei tarvitse olla paras kaveri, sillä hän kantaa vastuun ja tekee viime kädessä päätökset.”

Prangen ura Affectolla on vasta alussa, mutta hänkin on kokenut tasapainon hyvänä. “Täällä ei kytätä sitä, tehdäänkö töitä ja osataanko hommat. Luottamusta löytyy ja sen voi tuntea. Olen kuullut tutuilta, että monissa paikoissa esimiehillä on jatkuva tarve varmistella, vaikka asiat sujuisivat ja työkavereilta tulisi hyvää palautetta.”

“Näinhän se usein on. Ei voi tietää mikä on hyvää, ennen kuin on kokenut huonoakin, “ Karlsson lisää.

Luottamuksen lisäksi miehiltä saavat kiitosta myös ketterät työskentelytavat. Affectolla hyödynnetään etäpalavereissa paljon esimerkiksi Skypeä, joten työ ei ole sidottu yhteen paikkaan.

“Toisinaan saatamme soittaa Skypellä vaikka naapurihuoneeseen, jos samaan aikaan on tarve työskennellä koneella”, Karlsson nauraa. Toisaalta toimivat etäyhteydet ovat tärkeitä silloin, kun lapsi sairastuu tai työ vie pois toimistolta. “Täällä suhtaudutaan teknologian suomiin mahdollisuuksiin kaiken kaikkiaan hyvin luontevasti, mutta asioita ei tehdä silti välineet edellä, “ Prange toteaa.

“Etätyön helppous juontaa juurensa siihen, että välineet ovat tuttuja jokapäiväisestä työstä,” Karlsson selittää, ja muistuttaa vapauden olevan tärkeä osa affectolaista työkulttuuria:

Meillä on erittäin vähän turhia palavereita, mikä sopii minulle hyvin. Pidämme kyllä päivittäin lyhyitä kokouksia, mutta työaikaa ei käytetä asioiden pitkälliseen puimiseen, ellei käsillä ole oikeaa ongelmaa ratkottavaksi.

Vaikka puheista päätellen työskentely Affectolla on mielekästä, on mielenkiintoista kuulla millaisia kehityskohteita työnantajassa tunnistetaan?

Kysymys parannusehdotuksista saa miehet mietteliäiksi. He pohtivat aihetta ensin laajemmasta näkökulmasta: Digitalisaatioon liittyvä vahva hypekulttuuri heijastuu nimittäin koko markkinaan, ja vain harva yritys on immuuni jatkuvan kehittämisen mukanaan tuomille haasteille.

“Innovaatiokulttuurin vaikutukset ulottuvat tässä busineksessa niin ulkoisiin tuotteisiin kuin sisäisiin kampanjoihin, kuten arvoihin. Toisinaan esimerkiksi arvokampanjoita julkaistaan suurin fanfaarein, mutta tietyn ajan päästä ne vain hiipuvat unohduksiin. Olen itse enemmän tekijä kuin puhuja, joten mielestäni on tärkeää sitoutua tavoitteisiin ja luoda konkreettiset toimintamallit, joilla niihin päästään,” Karlsson pohtii.

Karlssonin mukaan Affectolle ominainen “mikrofirmamainen” tiimirakenne saattaa myös tuoda mukanaan tiettyjä varjopuolia: “Toisten tiimien työstämät asiat voivat olla hyvinkin vieraita, vaikka samassa talossa ollaan.”

“Mitä visiointiin tulee, olennaista on keskittyminen laatuun eikä määrään. Kaikkea ei voi viedä eteenpäin eli pitää valita tärkeimmät,” hän tiivistää lopuksi toiveensa.

Prange tarkastelee kysymystä tuoreen työntekijän näkökulmasta: “Työhaastattelussa minulle välittyi alkuun jopa hieman kolkko kuva Affectosta, sillä aikaa ei oltu varattu tiloihin tai mahdollisiin tuleviin työkavereihin tutustumiselle. Haastatteluprosessin loppupuolella potentiaaliselle työntekijäkandidaatille voisi vähän jopa yrittää myydä hommaa, jotta hän varmasti haluaa allekirjoittaa sopimuksen tullessaan valituksi.”

Onneksi töiden aloitus korjasi nopeasti haastattelusta jääneet epäilykset.

Työympäristö ja kollegat vaikuttavat työssä viihtymiseen valtavasti, ja siltä osin Affectolla on kaikki enemmän kuin kunnossa, hän selventää.

Prangella on kuitenkin vielä yksi parannusehdotus: “Pepsimiehenä toivoisin kovasti nykyisen cokiskoneen tilalle pepsiautomaattia,” hän kuittaa pilke silmäkulmassa.

Tutustu Affecton työpaikkoihin osoitteessa http://www.affecto.com/career/