Palvelukartta palvelee kaupungin työntekijöitä, auttaa suunnittelutyössä ja ennen kaikkea tuo koko Helsingin sen asukkaille nähtäväksi helposti käytettävässä muodossa. Myös sosiaalisesta mediasta tuttuja elementtejä hyödyntävä palvelukartta tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet palvelun laajentamiseen ja tiedon syventämiseen.

Haaste itsessään oli selkeä: Helsingin kaupunki on niin iso ja sen yksiköt niin itsenäisiä, ettei kaupungilla ollut helposti käytettävässä muodossa ajantasaista ja selkeää tietoa siitä, mitä kaikkea kaupungilla oli tarjota. Missä toimipisteet ja palvelut sijaitsivat, mitä niissä tarjottiin kaupunkilaisille, olivatko palvelut järkevässä suhteessa juuri sen alueen asukkaiden tarpeisiin nähden?

Toki tällaisiin kysymyksiin oli ennenkin vastaus saatavissa, mutta sitä joutui hakemaan pitkin pitäjää ja monesta lähteestä. Nyt vastaukset löytyvät niin kaupungin työntekijöille kuin asukkaillekin yhdestä palvelusta muutamalla napinpainalluksella.

www.hel.fi /palvelukartta on vierailun arvoinen kokemus. Karttahaulla löytyy kaikki koirapuistoista sosiaalipalveluihin ja hakutoiminnot on raken nettu ihmisten ehdoilla. Omista hakutuloksista voi halutessaan tehdä kartan, jonka voi viedä vaikkapa google mapsiin.

Koko Helsinki helposti haettavassa muodossa

”Palvelukartta palvelee työntekijöitä, auttaa suunnittelutyössä ja ennen kaikkea tuo koko Helsingin sen asukkaille nähtäväksi helposti käytettävässä muodossa. Ja kaikki tämä lähti siitä, että halusimme luoda toimipisterekisterin”, Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston projektipäällikkö Mirjam Heikkinen muistelee.

”Ensi alkuun lähdimme Affecton kanssa toteuttamaan sosiaaliviraston pilottina sosiaalipalveluiden toimipisterekisteriä, jonka tarkoituksena oli parantaa johdon raportoinnin tietovaraston käytettävyyttä. Se sujui hyvin ja tylsän kuuloisesta palvelusta muodostui niin monipuolinen ja käyttökelpoinen ratkaisu, että päätimme kokeilla kepillä jäätä – josko sama onnistuisi koko kaupungin mitta kaavassa?” Heikkinen kertoo.

Hanke oli kunnianhimoinen. Tavoitteena oli toteuttaa toimipisterekisteri palvelukarttana, joka tukisi tai mahdollistaisi niin johtamisen, suunnittelun, seurannan, raportoinnin, arvioinnin, vertailun, tutkimuksen kuin tiedotukHelsingin kaupungin palvelukartta on saavuttanut myös kansainvälistä huomiota. Loppuvuonna 2009 Helsinki Service Map -projekti oli mukana European eGovernment Awards for the category of eGovernment Empowering Citizens -fi naalissa. senkin – ja tarjoaisi samalla käyttäjille paikka- ja karttatiedot kaikista kaupungin toimipisteistä.

”Vastaavantyyppistä hanketta oli yritetty ennenkin, onnistumatta. Nyt Affecton ja Siton kanssa yhteistyönä toteutettuna hanke onnistui yli kaikkien odotusten. Siitä kertoo jo sekin, että saimme palvelukartasta viime vuonna kaupunginjohtaja Jussi Pajusen Vuoden saavutus -palkinnon, joka annetaan ansioituneimmalle kehitystyölle kaupungin sisällä.”

Läpi tuulen ja tuiskun

Tänä päivänä palvelukartta on löytä- nyt jo kymmeniä tuhansia käyttäjiä ja kävijämäärä lisääntyy kaiken aikaan. Mutta tähän pisteeseen pääsy ei ollut ongelmatonta.

Ensimmäinen haaste oli toteutustapa. Miten viedä läpi projekti, jossa eri yksiköiden tarpeita on mahdoton tietää ennen projektin alkua, mutta jossa kaikki olisi saatava sitoutumaan projektiin, jotta hanke onnistuisi? Asia ratkaistiin ottamalla mallia Mirjam Heikkisen entisestä työstä päiväkodin johtajana, ja jalkauttamalla projektitiimi ihmisten pariin.

”Palvelukartan ideaa ei hahmota, ellei sitä näe. Eikä ihmisiä saa sitoutumaan ideaan, jos se ei avaudu. Niinpä kiersimme Affecton Janne Pyykön kanssa kuusi kuukautta kirjaimellisesti kaupungin toimipisteestä toiseen, selvittämässä toimipisteiden tarpeita, kuulostelemassa missä muodossa olemassa oleva tieto kullakin toimipisteellä oli ja näyttämässä konkreettisesti kuvien avulla, millainen palvelukartasta tulisi.”

”Paras esimerkki lienee se, kun Jannen kanssa suoriuduimme hirveässä lumisohjossa remonttiin valmistautuvaan toimipisteeseen, joka oli juuri muuttamassa toimintojaan muualle. Ei kun pakkilaatikoille istumaan, läppäri auki ja ideaa näyttämään. Parissakymmenessä minuutissa kaikki olivat hankkeen takana. Janne osaa kiteyttää ja kuvata asiat niin, ettei todellakaan tarvitse olla insinööri ymmärtääkseen”, Heikkinen kiittää.

Palvelua kehitettiin rinta rinnan toimipisteissä käyntien kanssa. Näin projekti eteni aikataulussa ja hankkeen edetessä tiimillä oli aina näyttää palvelun uusin versio. Valmiiseen palvelukarttaan kerättiin tietoa hallintokuntien lähdejärjestelmistä, kaupungin paikkatiedosta, esimerkiksi osoitemasterista – ja tarpeen vaatiessa tietokantaan siirtyi myös monen yksikön tiedot käsipelillä.

Päättymätön tarina

Palvelukartan kehittäminen on päättymätön tarina. Myös sosiaalisesta mediasta tuttuja elementtejä hyödyntävä palvelukartta tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet palvelun laajentamiseen ja tiedon syventämiseen. Heikkinen korostaa, että työ ei tule koskaan valmiiksi – ja hyvä niin.

”Mikään muu malli ei soveltuisi Helsingin tarpeisiin. Lisäämme uusia palveluja sitä mukaa, kun yksiköt ovat valmiita jakamaan tietoa ja voimme kehittää palvelua käyttökokemusten ja asiakaspalautteen perusteella. Seuraavaksi palveluun on tarkoitus lisätä esteettömyystiedot, joiden avulla niin lastenrattaiden kanssa kulkevat kuin liikuntarajoitteisetkin voivat etsiä sopivia palveluja”, Heikkinen lupaa.